”Älä vie kameraa pakkasesta suoraan sisälle, vaan pidä sitä ainakin kaksi tuntia repussa. Jos tarvitset kuvat heti käsittelyyn, ota jo ulkona muistikortti pois.”

Ehkä se eniten kuultu lause valokuvausta käsittelevissä artikkeleissa tähän aikaan vuodesta. Ja tottahan se tavallaan onkin, varsinkin jos insinööriltä kysytään. Tilannetta muuttaa kuitenkin huomattavasti se oletko harrastaja vai teetkö valokuvausta työksesi. Harrastaja joka näpsii omaksi iloksi kuvia, omaa luultavasti tuon kahden tunnin odotteluajan ilman ongelmia. Sitten jos puhutaan niistä ketkä tekevät tätä hommaa työkseen, tilanne onkin ihan toisenlainen. Olet eka kuvaamassa asiakkaan kanssa ulkona ja sitten jatkat sisäkuvauksilla, niin sanotko todella hänelle (ehkä ison kansainvälisen firman toimitusjohtajalle, jonka aika on muutenkin kortilla), että ei nyt kuvailla sitten mitään kahteen tuntiin, kun kameran pitää antaa jäähtyä? NOOOOOOT!

Ihan vain välikysymyksenä: Kuinka usein jätät tarkoituksella puhelimesi takin taskuun lämpiämään kun tulet sisälle pakkasesta?

Jos tekee jollain välineellä rahaa, niin se väline on silloin työkalu – eli tässä tapauksessa kamera. Olen myös vahvasti sitä mieltä, että työkalujen tulee kestää samoissa olosuhteissa kuin niiden käyttäjänkin. Olen itse pitänyt kameroita aivan surutta pakkasessa ja kun olen mennyt sisälle, on myös kamera tullut sisälle. Monesti myös ilman mitään reppukikkoja. Olen ottanut joskus kuuden tunnin ajan time-lapseä, vaihtaen vain akun aina välillä nopeasti. Kamera on ollut ihan huurteessa pintapuolisesti ja silti toin vekottimen sisään aika surutta. Toki optimaalisinta olisi antaa rungon lämmetä hitaasti, koska muuten sisälle saattaa muodostua lämpenemisen aikana kosteutta tai pahimmassa tapauksessa jopa suoraan vettä. Ylen artikkelissa luontokuvaaja Tuomas Heinonen kuvailee sitä samaksi asiaksi kuin veisi kameran veden alle. Omalla kohdallani tämä ei ole kertaakaan ollut ongelmana tai sitten jos noin rajusti asia on, olen myöskin ostanut sukelluspussin turhaan. Olen myös huomannut, että kamera on sisälle tultaessa ”nopeammin normaalissa käyttökunnossa kuin kuvaaja”. Eli kyllä niiden omien varpaiden ja poskipäiden sulaminen vie kauemmin aikaa. Akkujen tehossa huomaa kyllä pakkasessa selvästi miten kameran kuvausaika lyhenee. Arman Alizad kuvasi Viimeinen ristiretki tuotantoon materiaalia Siperiassa hyytävässä pakkasessa ja totesi kameroiden kestäneen hyvin, mutta äijät ja akut hyytyivät.

Toki joskus saattaa sattua huonoa tuuria mukaan ja joku runko hajoaa. Niin saattaa kuitenkin käydä vaikka autolla joka on suunniteltu myös pakkasella käytettäväksi. Siis oman kokemukseni pohjalta väitän seuraavaa: Kamerat kestävät pakkasta paremmin kuin kuvaaja. Myöskin sisälle pakkasesta tultaessa kamera on kuvaajaa nopeammin vetreänä. Pakkanen ei siis ihan helposti nujerra kameraa, vaan pakkanen nujertaa ennemmin kuvaajan.

Muista käydä tykkäämässä Akikuvaa.com:ista myös Facebookissa ja laita seurantaan Twitterissä, sekä Instagramissa tai seuraa hastägillä #Akikuvaa. Näin tiedät ensimmäisten joukossa mitä on meneillä.