AVICII: TRUE STORIES

Törmäsin tähän otsikon mukaiseen dokkariin Netflixissä vasta Aviciin kuoleman jälkeen. Niin kuin monet tietävätkin, olen todella suuri fani mitä dokkareihin tulee. Jaksaisin katsoa niitä vaikka joka päivä.

Tämä noin puoli vuotta sitten julkaistu katsaus yhden Ruotsin kuuluisimman artistin elämään on toteutettu poikkeuksellisen hyvin. Tarinan kerronta etenee varsin mallikkaasti ja mukana on kiitettävän paljon keikkojen ulkopuolelta materiaalia. Studiossa työskentelyä, iltoja sohvalla läppäri sylissä jne. Samalla elokuva antaa raadollisen kuvan yhden aikakautemme ikonin ajatuksista lavojen takana. Miten nuorena tullut menestys muuttuu lopulta ahdistukseksi ja pakottaa tähden lopulta lopettamaan keikkailun kokonaan.

Samalla se myös antaa kuvan siitä miten tunnollisesti ja työnarkomaanin lailla Tim Bergling painoi duunia tinkimättömällä asenteella. Jossain määrin jopa ihailtavan kovalla moraalilla. Samaan aikaan veti maailman ympäri rundia ja esiintyi useana päivänä viikossa. Nykyään nuoret kun ovat puhelimen kanssa kokoajan (myöskin allekirjoittanut), niin Tim kulki melkein puolet dokumentin ajasta kantaen läppäriä autossa, lentokoneessa, hotellilla. Jopa sairaalan vuoteella muutama tunti leikkauksen jälkeen sähköposteja lähetellen ja uusia biisejä kehitellen.

Kuva: Ruutukaappaus Avicii: True Stories dokumentin trailerista.

Nyt hänen kuoleman jälkeen sosiaalisessa- ja valta mediassa olen törmännyt samaan virteen: Miksi kukaan ei neuvo nuorta ihmistä hidastamaan? Jos olet löytänyt intohimon ja pääset toteuttamaan sitä tuolla tavalla, voi hidastaminen olla vaikeaa tai jopa mahdotonta muiden kehotuksista huolimatta. Asiaa voisi ehkä etäisesti verrata siihen, kun tunnet perhosia vatsassa ja olet korvia myöten ihastunut, ei siinä paljoa kavereiden tai vanhempien sanat auta. Treffeille lähdet vaikka salaa ja tekosyitä keksien. Noiden kommenttien ja dokkarin jälkeen mietin, että ehkä alkoholin käytön suhteen joku olisi voinut yrittää auttaa, mutta toisaalta jokaisella meillä on oma tapa jarruttaa. Ja tuossa Tim ei ollut mitenkään poikkeus. Ainakaan näin suomalaisena ajateltuna.

Harmi että aikamme yksi parhaista artisteista poistui alle 30-vuotiaana.Joka tapauksessa erittäin hyvin tehty dokumentti, jonka suosittelen ehdottomasti väijymään. Todella hyvää duunia ohjaaja  ja käsikirjoittaja Levan Tsikurishvili on tehnyt.

Alla vielä oma top-5 listani Aviciin tuotannosta. Mikä oli sun lempi kappale?

Muista käydä tykkäämässä Akikuvaa.com:ista myös Facebookissa ja laita seurantaan Twitterissä, sekä Instagramissa tai seuraa hastägillä #Akikuvaa. Näin tiedät ensimmäisten joukossa mitä on meneillä. PS: Snäpistä löytää myös: @akikuvaa!