Osalle meistä kameran edessä oleminen on todella vastenmielistä, osalle se ei ehkä ole lempipaikka mutta tilanteen niin vaatiessa pystyvät olemaan rentoina kuvissa. Sitten on se ryhmä, joka poseeraa miellellään ja suorastaan viihtyy linssin edessä. Itse olen mielummin kameran takana, mutta toisaalta ei minua ole koskaan häirinnyt olla kuvattavana tai muukaan esiintyminen. Jo ala-asteella tykkäsin pitää esitelmiä ja olla juhlissa esiintymässä muiden edessä. Tosin nykyään tykkään siinä määrin kuvaamisesta, ettei ole pelkoa asettumisestani pysyvästi toiselle puolelle kameraa. Välillä se on kuitenkin hyvä juttu, ihan oma kehityksen kannalta kuvaajana. Kun tiedät miltä kuvaus näyttää kuvattavan silmin, osaat kuvaajana paremmin hahmottaa kuvattavan eleitä ja pystyt paremmin ymmärtämään kuvattavaa.

Minä/ Sulantoblog

Akikuvaa.com

Mutta tottuuko omaan naamaan tai ääneen koskaan? Se on nimittäin suorastaan hämärä tilanne nähdä itsensä ensimmäisiä kertoja kuvissa tai videolla ja kuunnella vielä omaa ääntään. Enkä nyt puhu satunnaisesta perjantai-illan riennoissa otetuista näppäilykuvista tai häröily videoista, vaan siitä, kun ollaan oikeasti kuvattavana. Itse näkee itsessä negatiivisia asioita joita muut eivät nää, tai ainakaan kiinnitä niihin huomiota. Siinä tilanteessa tulee välinpitämättömämpikin ihminen nopeasti hyvin itsekriittiseksi.

Videolla oman äänen kuuleminen aiheuttaa ensi alkuun reaktion, kuka minut on jo ehtinyt kloonata? Tuntuu tyhmältä kuulla oma ääni, vaikka oma suu on kiinni. Kovin usein et nää myöskään itseäsi liikkumassa muualla. Peilin edessä oleminen on eri asia, koska peilikuva tekee samat liikkeet samassa tahdissa sinun kanssa.

 

 

Akikuvaa.com

Akikuvaa.com

Akikuvaa.com

Olemme Sulantoblogin Matin kanssa tehneet videoprojekteja ja olen varmaan myös Sulantoblogin kuvatuin ihminen, tai ainakin lähes. Suhteellisen monessa Sulantoblogin kamera kokeilussa on voinnut bongata minun naaman testikuvista. Vieläkin enemmän niitä on otettu kuin julkaistu. Osa ollaan otettu ympäri Helsinkiä eri kahviloissa, osa ulkona ja muutamat jonkun keikan yhteydessä.  Vaikka minua ei yleensä tälläisissä tilanteissa muiden pällisteleminen haittaa pätkän vertaa, niin oman äänen kuunteleminen aiheutti myös minulle ahaa elämyksen. Onneksi sekin tasottui nopeasti, parin tehdyn videon jälkeen.

Akikuvaa.com

 

Akikuvaa.com

MinäSb

Salohallissa muutama viikko takaperin ennen erään ottelun alkua, Matti kokeili ostamiaan led valoja ja jotenkin yllättävää mutta jouduin taas malliksi. Kun olimme hallin kahvilan läheisyydessä hetken kuvanneet, pienimuotoinen vartijoiden rykmentti oli menossa kyseiseen kahvilaan ja pysähtyivät katselemaan mitä teimme. Siinä ne seisoivat ja tuijottelivat jonkun aikaa katellen mikä meno. Voisi kuvitella tilanteen olleen monelle hiukan ahdistava mutta tilanne ei koskettanut yhtään. Mieleen se jäi ja mietinkin jälkeenpäin asiaa. Johtuuko se sitä, että minulla on itseeni aika rento asenne, enkä jaksa stressata pienestä. Vai ajatustavastani: ”Tulen tälläsenä kuin olen tai en tule ollenkaan”. Toinen vaihtoehto kumpuaa kuvaamiseen. Monesti olen kuullut kuvaajien kertovan kuinka kuvattava sanoi ettei kuulemma näytä ikinä kuvissa ollenkaan itseltään. Tiedän että tämä seuraava voi vetää maton alta monelta. Karu fakta vain on että ihan samalta näyttää siinä kuvassa, kuin livenäkin siinä tilanteessa. Kuva voi olla hienompi tai vaisumpi, mutta ei kuvattavan piirteet siitä oikeen muutu 5 minuutin ajaksi. Tottakai kuvattavan olemus vaikuttaa kuvan lopputuloksen tunnelmaan, mutta ei siinä mitään naamaria synny. Nykypäivänä kaikkien haluamat pikselihirmut tuovat vielä omat piirteesi tarkemmin esille, niin hyvät kuin huonot myös.

Akikuvaa.com

Akikuvaa.com

Kameralle ei ole hain hampaita jolla se purisi, joten turha pelätä vaikka objektiivi osoittaisikin samaan suuntaan missä olet. Vaivautunut fiilis näkyy kuvissa ja se ei ole hyvä asia.  Jos kuvaus tilanne häiritsee, yritä sulkea kamera ja muut häiriö tekijät mielestäsi. Se on hyväksi itsellesi. Sinusta sitä kuvaa ollaan ottamassa. Seisot kuvassa edustaaksesi itseäsi jossain, missä kuva julkaistaan. Ja saatat sillä samalla kuvalla edustaa jopa 2 vuotta. Kannattaa siis tsempata kuvaushetkeen.

Kaikki kuvat: Sulantoblog.fi

 

Muista käydä tykkäämässä Akikuvaa.com:ista myös Facebookissa ja laita seurantaan Twitterissä tai seuraa hastägillä #Akikuvaa. Näin tiedät ensimmäisten joukossa mitä on meneillä.