Minulla on tapana selata netin ihmeellistä maailmaa aina kun on hetken tylsää, tai kun ei ole mitään tekemistä. Koska minulla on vaikeuksia nukahtaa, tulee varsinkin iltaisin seikkailtua somen lisäksi paljon netissä lukemassa juttuja. Törmäsin tässä taannoin Janni Hussin kirjoituksen, jonka hän oli otsikoinut ”Koukussa vapauden tunteeseen”. Hän pohti välillä tulevia onnellisuuden puuskia ja mietti missä tilanteissa ne yleensä tulevat tai mikä on yhdistävä tekijä. Monesti ne tulevat Jannilla autoa ajaessa.

”Koen, että olen onnellisimmillani silloin, kun en ole mistään tai kenestäkään riippuvainen. Silloin kun tuntuu että kaikki mahdollista ja ovet tulevaisuuteen ovat avoinna, mutta samalla koen olevani turvassa. Turvallisuuden tunne kun kuitenkin on peruspilari meidän hyvinvoinnille. Koen näitä tunteita usein juuri autoa ajaessani sekä matkustellessa.”

Allekirjoitan tuon autolla ajamisen täysin. Itse ajan aika paljon vuodessa ja huomaan olevani monesti todella täpinöissä, kun pitää lähteä painamaan kohti Kuopiota tai esim. Oulua. Mitä pidempi matka, sitä kivempaa. Olen itsekin miettinyt mistä tämä johtuu? Monesti kuulee muilta kuinka stressaavalta tuntuu, jos joutuu ajamaan pitkää matkaa. Luulen kuitenkin keksineeni syyn siihen. Olen ollut aina sellainen ihminen kuka haluaa pysyä liikkeessä, tottuminen arkeen ja rutiineihin ahdistaa. Autolla ajaessa olet liikkeessä, maisemat vaihtuu ja tiedät, että edessä on jokin muu kuin normaali päivä toimistolla. Musiikki soi ja voit lauleskella mukana ilman pelkoa huonon lauluäänesi kuulumisesta muulle.

Vähän samat kiksit saa ulkomaille matkustamisesta ja sielläkin aika usein yllätän itseni auton ratista. Autoa ajaessa koen siis olevani hetken vapaana arjesta. Monesti olen huomannut, että on auto on itselleni tavallaan myös paikka rentoutua. Ilmeisesti levoton sielu saa kiksit pienestä, kuhan vain pysyy liikkeessä.

Toinen minkä huomaan tuovan saman onnellisuuden tunteen ja samalla rauhoittumisen on vuoret. Ja vuoristossa jopa minä nukun 8h yöunia, mikä on todella harvinaista minulle. Jotenkin se fiilis siellä on vain niin käsittämätöntä. Muistan aina kun ajettiin Los Angelesista Vegasiin Death Valleyn läpi. Tuolla aavikkolaaksossa vuorten välissä tajusi, että ”hiljaisuuden voi kuulla”. Sitä on vaikea selittää, mutta ne ketkä ovat vastaavan kokeneet, tajuavat kyllä. Ja se fiilis minkä silloin tunsi, menee kyllä top3 tuntemuksiin heittämällä!

Onko sulla omituisia tai erikoisia juttuja mistä sä saat hyvät kiksit?

Muista käydä tykkäämässä Akikuvaa.com:ista myös Facebookissa ja laita seurantaan Twitterissä, sekä Instagramissa tai seuraa hastägillä #Akikuvaa. Näin tiedät ensimmäisten joukossa mitä on meneillä. PS: Snäpistä löytää myös: @akikuvaa!