Taas helmikuun lopulla oli se aika vuodesta, kun ollaan tehty jo perinteeksi muodostunut reissu meidän Eezyn toimiston kanssa. Tiedän, että tämä postaus tulee aavistuksen myöhään, mutta vedotaan vaihteeksi vaikka duunin tuomiin kiireisiin. Tänä vuona matkakohteeksi valikoitui Lontoo. Torstaina mentiin ja sunnuntaina myöhään illalla tultiin takaisin Suomeen. Hotelli oli Leicester Square´n metroasemaa. Mestana tämä oli ihan jees ja siinä vieressä on myös hauska alue nimeltä Soho. Tämä taas on täynnä erilaisia kuppiloita ja safkapaikkoja. Eka päivä meni perinteisesti ja vuodesta toiseen muutamat samat naamat jaksaa rillutella aamuun asti. Myös allekirjoittanut kuuluu tähän ryhmään.

Jossain Sohon kanttarilla aamuyöstä. ”Believe or Not!”

Perjantaina käytiin Camden Townissa ja mesta pääsi heti ihon alle positiivisessa mielessä. Niin hippi kaupunginosa kun vaan voi olla. Kauppoja, kojuja, street foodia, tatuointi studioita ja kuppiloita! Seuraavaksi kun menen Lontooseen, otan hotellin Camdenista ja en poistu sieltä ollenkaan. Ehkä kuvaukseksi sopisi jotenkin ”Kallio x 100”, ainakin jos suomalaisille siitä kertoo. Lähdettiin hotellilta heti herättyämme ja mentiin vetämään aamupalaa edesmenneen Amy Winehousen kantakapakkaan. Toki safkan lisäksi varmisteltiin nestepainotteisesti, ettei edellisen päivän rilluttelusta pääse syntymään huonoa oloa. Sitten kierreltiin ristiin rastiin ja poistin muutaman siistin printtipaidan, sekä pari hupparia.

Amyn kantakapakan vessan ovet ovat täynnä kirjoituksia ja aika moni menee Amylle.

Käytiin myös kollegan kanssa varaamassa tatuointi ajat seuraavalle päivällä. Aina välissä piti käydä kokeilemassa paikallisia kuppiloita ja niiden antimia. Illalla mentiin katsomaan teatteriin The Mousetrap. Kyseessä on maailman pisimpään yhtäjaksoisesti pyörinyt näytelmä. Ihan kiva, mutta ongelmaksi vain muodostui seuraava: Lontooseen tulon jälkeen olin ensiksi valvonut 26h samoilla silmillä. Sitten 4h unta ja Camdeniin. Päivä pyörimistä siellä ja nopealla vaatteiden vaihdolla teatteriin. Aulabaarissa vielä olut ja nukahdin valehtelematta kymmenessä minuutissa. Puoliajalle heräsin kyllä, mutta sama kaava toistui näytelmän toisella puoliskolla. Yritin kyllä tsempata, mutta kun kollega nukahti olkaani vasten ja tuhisi tyytyväisesti siinä, en vain pystynyt itsekkään pitämään silmiä auki. Herättiin sitten esityksen lopussa aplodeihin. Mutta muilta kuultuna esitys on hyvä, joten suosittelen! 😛

Teatterin jälkeen vielä syömään Bubba Cumppiin! Loistava mesta mihin tutustuin ekaa kertaa pari vuotta takaperin Nykissä. Safkaamisen jälkeen kello olikin jo puolen yön paikkeilla ja aloin olla aika valmis nukkumaan!

Lauantaina aamupala hotellilla ja siitä taas Camden Towniin. Hetken pyörittiin mestoilla ilman kummempaa ideaa jonka jälkeen tatuointi studiolle ottamaan kuvaa. Kundi joka teki kuvat meille oli törkeen ystävällinen ja erittäin symppis tyyppi. Kollega jopa kutsui tätä Irkkua söpöksi, mutta siihen en itse osaa ottaa kantaa. Oltiin vuorossa perä jälkeen ja kokonaisuudessaan saatiin aikaa kulumaan siinä vajaa nelisen tuntia. Sen jälkee loppu päivä ja alku ilta vietettiin pubeissa. Mä jostain syystä diggailen kovasti lontoolaista ja irkkulaista pubi-kulttuuria! Siinä on vaan jotain maanläheistä ja aitoa.

Kenkäkaupan penkit sovitusta varten! Tässä on tyyliä!

Illalla sitten kun muut hyytyivät, päätettiin Veetin kanssa lähteä kattomaan Ministry of sound, yksi Euroopan isoimmista clubeista. Otettiin riksa-taxi toiselle laidalle Lontoon keskustaa. Jonotettiin 20min sisään ja ovella poke kysyy Veetiltä passia. Hän näyttää ja ollaan kävelemässä sisään, kun samainen mörökölli nappaa kiinni olkapäästä ja toteaa minulle vähän tiukemmin: PASSPORT PLEASE! –”I´m sorry but my passport isn´t with me, it´s in my bag at the hotel. But relax, I´m almost ten years older than my friend and I´m sure you can see that. So high five”. –“NO PASSPORT, NO IN”! -“Ok, I see the problem. My bad, I screwed up. This is for you, a hundred bucks. Are we ok now? Can we please go inside?” –“NO!!!”. No v***u selvä, ei me oltaskaan haluttu tulla!!! No, siitä sitten parin pienen kuppilan kautta normaali taxi alle ja takasin hotellille. Kauluspaidat päälle ja läheisen casinon kattoterassille vetämään sikaria ja vodka-redbulleja tuplana – melkeen aamuun asti siinä taas meni! Opin ainakin sen, että ulkomailla ollessa kanna henkkareita KOKO AJAN MUKANA!

Sunnuntaina vähän mokasin huoneen luovutuksen kanssa. Olin kuvitellut sen olevan 12:00, mutta se olisikin ollut jo 11:00. No siitä selvittiin vaan laittamalla koko homma erehdyksen piikkiin. Päivällä käytiin vielä käppäilemässä ympäriinsä ja kuvaamassa muutamat ruudut. Sitten olikin vuorossa matka lentokentälle ja lento takaisin Suomeen. Olin ottanut paikan itselleni koneen takaosasta, kuten pari muutakin meidän porukasta. Koneen yhdeksän viimeistä riviä oli kokonaan tyhjillään ja pystyi makaamaan kunnolla kolmella penkillä. Sainkin siinä vähäsen nukuttua mikä oli ihan positiivista sillä olin himassa vasta 01:00 aikoihin ja kello soi aamulla kuudelta kun piti lähteä heti aamusta ajamaan Kuopiota kohti. Olipahan taas reissu!

Aikaisempien vuosien reissuista löydät jutut täältä, täältä, täältä ja täältä!

Muista käydä tykkäämässä Akikuvaa.com:ista myös Facebookissa ja laita seurantaan Twitterissä, sekä Instagramissa tai seuraa hastägillä #Akikuvaa. Näin tiedät ensimmäisten joukossa mitä on meneillä. PS: Snäpistä löytää myös: @akikuvaa!